Jorma Wiitakorpi
- 67 vuotta
- Naimisissa
- Kaksi aikuista lasta
- Neljän lapsen isoisä
Kuka on Jorma Wiitakorpi
Olen 67 -vuotias, naimisissa, kaksi aikuista lasta ja neljän lapsen isoisä. Muutin Porvooseen vuonna 1964, kun isäni tuli töihin Nesteelle. Kouluni kävin Porvoossa ja ylioppilaaksi kirjoitin Linnankosken lukiosta, jonka jälkeen opiskelin tuotantotalouden diplomi-insinööriksi.
Työelämässä olen toiminut yli 30 vuotta eri yritysten toimitusjohtajana, hallitusten puheenjohtajana ja jäsenenä. Tänä aikana olen kartuttanut kokemustani niin startup-, perhe-, pääomasijoitusyhtiöissä, liikelaitoksissa, valtionyhtiöissä kuin pörssiyhtiöissäkin. Pääosa näistä yrityksistä on ollut mukana kansainvälisessä liiketoiminnassa. Näissä yhtiöissä on vuosien kuluessa viety läpi useita eri muutosprosesseja. Muutosprosessien edessä olemme jatkossa sekä Porvoossa kuin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueellakin, koska taloustilanteemme vaati muutoksia ja uusia toimintatapoja lähitulevaisuudessa. Näihin toimintoihin haluan tuoda mukaan oman osaamiseni ja kokemukseni.
Toimin edelleen aktiivisesti yrityselämässä. Olen hallituksen puheenjohtajana kolmessa eri yrityksessä sekä hallituksen jäsenenä kolmessa muussa yhtiössä. Porvoolaisessa yrityselämässä olen ollut Porvoon Energian hallituksessa asiantuntijajäsenenä 2017-2021. Porvoossa olen ollut mm. mukana perustamassa jalkapalloseura Futuraa sekä ollut jääkiekkoseura Huntersin ensimmäinen puheenjohtaja. Toimin usean vuoden Porvoon Taitoluistelijoiden hallituksessa. Nykyään seuraan aktiivisesti lastenlasten harrastuksia ja näin lasten ja nuorten liikuntatoimintaa. Itse pyrin liikkumaan aktiivisesti kesällä kävellen, pyöräillen, golfaten ja sieniä keräten sekä talvella hiihtäen. Olen myös aktiivinen Taidetehtaan kulttuuripalvelujen käyttäjä sekä ollut mukana rotarytoiminnassa Porvoossa useita vuosia.
Politiikkatausta
Kuntapolitiikka on tullut tutuksi nyt lähes neljän vuoden ajalta ja hyvinvointialuepolitiikka kolmen vuoden ajalta. Olen ensimmäistä kauden valtuutettu ja toiminut Porvoossa kaupunginhallituksen puheenjohtajana sekä konsernijaoksen puheenjohtajana. Hyvinvointialueella olen ollut koko kauden Kokoomus-KD valtuustoryhmän puheenjohtajana sekä loppukaudesta myös HVA:n hallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana.
Politiikassa olen huomannut saman asian kuin työelämässäkin: kukaan ei saa yksin aikaan mitään. Oma ideasi voi olla erinomainen, mutta sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman toimivaa yhteistyötä niin omassa puolueessa kuin muidenkin puolueiden poliitikkojen ja johtavien viranhaltijoiden kanssa. Politiikan päätöksenteossa minut on yllättänyt asioiden etenemisen hitaus. Lisäksi kokonaisuuksien unohtaminen sekä talouden realiteettien unohtaminen on ollut haasteena ja jarruna päätöksenteossa.
Keskustan elävöittäminen on ollut useita vuosia porvoolaisten poliitikkojen ja viranhaltijoiden yhteinen tavoite. Nyt olemme saaneet tarkasteluun kaupunkikehityksen suunnitelman torialueen kehittämiseen. Tuo esitetty suunnitelma näyttää varsin suureelliselta ja arvioitu investointi noin 10 miljoonaa euroa on selkeästi ylimitoitettu tässä tilanteessa. Mikäli emme ensin saa lisää ihmisiä asumaan ja työskentelemään keskustaan niin ei ole järkevää tässä tilanteessa sijoittaa yhtä miljoonaa euroa enempää torialueeseen. Tämänkin summan sijoittaminen edellyttää alueen yrittäjien näkemyksien parempaa kuuntelua ja ymmärtämistä, koska ne poikkeavat merkittävästi esitetystä suunnitelmasta.
Järjestöjen ja yhdistysten toiminnan varmistaminen kaupungin ja HVAn yhteistyöllä on kaikkien etu nyt ja tulevaisuudessa
Lähivuosina meidän on kyettävä viemään läpi suunnitellut merkittävät investoinnit päiväkoteihin, kouluihin ja Kokonniemeen (käynnistettävä nopeasti projektin ykkösvaihe jäähallien ja lämmitettävän tekonurmen osalle) sekä toteuttamaan merkittävä joukkoliikenne uudistus, jossa kaupunki on jo ottanut vastuun toiminnoista. Nämä investoinnit on mahdollista laittaa käyntiin, koska kaupungin taloutta on viime vuosina hoidettu hyvin ja tämän hetken kaupungin velkarasite on alhainen verrattuna muihin kuntiin. Koska taloudellinen tilanne on kuitenkin merkittävästi muuttumassa heikompaan suuntaan, on oleellista, että tulevaisuudessa vuosittain tehdään analysoinnit ja priorisoinnit, kuinka investointien osalla tulee edetä. Tämän lisäksi meidän tulee kyetä nopeasti irtautumaan kaikista mahdollisista tonteista ja kiinteistöistä, joita kaupunki ei tarvitse tulevaisuudessa.
Hyvinvointialue
HVA:n taloudellinen tilanne kahden vuoden jälkeen on todella heikko. Tappiota on kertynyt yli 80 miljoonaa €. Sen kattaminen ei onnistu vuoden 2026 loppuun mennessä, vaikka nykyinen laki näin edellyttää. Talouden tasapainotus on mahdollista vuoden 2028 loppuun mennessä vain, mikäli nyt kykenemme toteuttamaan konkreettisia päätöksiä uusista toimintatavoista (hyödynnämme digipalveluja, uutta teknologiaa, kykenemme tehostamaan oman työvoiman käyttöä koko alueella, hyödynnämme liikkuvia palveluja), viranhaltijat kykenevät vähentämään vuokratyövoiman käyttöä. Vuonna 2023- 2024 Itä-uudenmaan HVAn vuokratyövoiman käyttö on ollut jopa 15 % kaikesta työvoimasta. Keskimäärin luku HVAlla on hieman yli 5 %. Loppuvuodesta 2024 ja alkuvuodesta 2025 on jo saavutettu positiivisia tuloksia tällä sektorilla ja 2025 on edellytykset vuositasolla päästä tasoon 8 meuroa/vuosi, aiemmin jopa yli 24 meur/vuosi.
Tärkeä osa-alue on myös hankintatoiminnot, joista on löydettävissä säästöjä ja aiempaa tuottavampaa toimintaa. Tuottavuutta tulee myös löytää lisää HVAn omista toiminnoista liittyen esim. ympärivuorokautisen asumiseen, jotta kustannusten ero yksityisten laitosten palveluihin on jatkossa pienempi kuin tällä hetkellä (nyt eroa jopa 35-40 euroa/vrk) HVAn käytössä on ollut lähtötilanteesta pohjalta kiinteistöjä, joita ei kaikkea jatkossa tarvita. Nyt on käynnistetty projekti, jonka myötä 2026 alusta on käytössä vain todella tarvittavat vuokratilat ja vuokrasopimukset neuvotellaan vastamaan tätä päivää.
Poliitikoilta on myös edellytettävä aiempaa parempaa ymmärrystä kokonaisuudesta eikä vain oman maantieteellisen alueen kannalta asioiden tarkastelua. Minun on ollut vaikea ymmärtää, kuinka HVA:lla useat poliitikot tarkastelevat asioita pitkälti oman maantieteellisen alueensa kannalta ja talouden realiteetit unohtuvat sekä tällöin
kokonaisuuden ymmärtäminen on haasteellista. Valtuusto teki budjettipäätökset joulukuussa 2024 vuodelle 2025, jossa tehtyjen linjausten mukaan vuoden 2025 tulos heikkeni viranhaltijoiden esityksestä. Nyt tarvitaan kevään 2025 aikana uusia säästöehdotuksia, joiden kautta kyetään löytämään säästöjä, ilman näitä toimenpiteitä, joku toinen tulee tekemään nuo päätökset itäuusmaalaisten puolesta. Tämä ei voi olla meidän tavoitteemme. Meillä on kuitenkin paras tietämys alueemme asioista.
Itä-Uudellemaalle on tulevaisuuden kannalta avainasia, että yhteistyössä HUS, HVA ja Porvoon kaupunki saadaan mahdollisimman nopeasti toteutettua uusi Porvoon sairaala ja siihen yhdistettynä uusi terveyskeskus Kuninkaanporttiin.
Toinen todella iso asia Itä-Uudellamaalla on oma tiimi/lääkäri mallin käyttöönotto asteittain koko alueella. Tähän on pilottiratkaisujen kautta edettävä mahdollisimman nopeasti.
Tärkeitä asioita ovat myös ihmisten riittävän nopea hoitoon pääsy ja hoitoketjujen jatkuvuus.
Lisää itselleni tärkeitä tavoitteita ja ajatuksiani kuluneelta valtuustokaudelta HVAn osalta löydät katsomalla esim. Sinituulilehdessä olleita kolumnejani viime vuosien aikana.
