Hyvinvointialueuudistuksen teemat
Digitaalisuus ja mobiiliratkaisut luovat uusia mahdollisuuksia
Lupaus, että jokaisessa kunnassa on oma ”terveystalo” kuulostaa hieman vanhanaikaiselta. Oleellista eivät ole rakennukset vaan se, että ihmiset saavat palvelun mahdollisimman lähellä
kotiaan. Nykyteknologia ja mobiiliratkaisut tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia kiinteiden rakennusten sijaan. On tärkeää, että ihmiset saavat vastauksia kysymyksiinsä sekä suomeksi että
ruotsiksi nopeasti ja pääsevät hoitoon määritellyissä aikarajoissa. Oulun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa todettiin, että jopa 70 % kiireettömän hoidon asioista voitaisiin hoitaa etänä. En kuitenkaan usko, että pelkällä digitaalisuudella ja itsepalvelun lisäämisellä löydetään kaikille sopivat ratkaisut. Jatkossa on varmistettava mahdollisuus myös aitoon ihmisten väliseen
kohtaamiseen palvelutilanteissa. Kiireettömiä palveluja voidaan hyvin tarjota mm. hyödyntämällä mobiiliajoneuvoa, jossa on SOTE-henkilöstöä. Nämä kykenevät tarjoamaan peruspalvelut ihmisille ja konsultoimaan lääkäriä tarvittaessa. Uusilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla kyetään kehittämään palveluja nykyistä paremmin hyvinvointialueiden reuna-aluillekin. Meillä voisi olla hyvin myös esim. Porvoon keskustassa ns. terveyskioskeja, joissa SOTE-hoitohenkilöt tarjoavat peruspalveluja eikä jokaisessa asiassa tarvitsisi mennä Näsiin.
Porvoon sairaalan tulevaisuus on turvattava
Hyvinvointialue tarvitsee ehdottomasti oman sairaalan. Yksi kaikkien tärkeimpiä asioita on varmistaa Porvoon sairaalan tulevaisuus vähintään nykyisillä toiminnoilla. Porvoon sairaala
rakennus on lähes 50 vuotta vanha. Jatkossa on tehtävä päätöksiä, saneerataanko rakennus vai tehdäänkö kokonaan uusi. Tämä on iso asia, jonka varmistamiseen työ tulee käynnistää
välittömästi. Tämä on koko Itä-Uuttamaata koskeva asia, ei vain porvoolaisille tärkeä.
Pelastusalan rahoitusratkaisut on varmistettava oikealle tasolle Pelastusala on tässä mukana myös tässä uudistuksessa. Valtion perinteinen pisteytysmalli ei tällä
hetkellä tunnista riittävästi Itä-Uudenmaan poikkeuksellisen suuria riskejä, jotka ovat Kilpilahden teollisuusalue, Suomen suurin satama Kilpilahdessa, Loviisan ydinvoimala ja Sipoon Bastukärrin elintarviketuotteiden logistiikkakeskus, joka muodostaa kolmasosan koko maan elintarvikelogistiikasta. On ollut suuri huoli, että mikäli rahoitusmalliin ei tehdä muutoksia voi rahoitus pudota jopa 16% nykyisestä rahoituksesta. Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson on tuonut tätä erittäin oleellista asiaa esille eri medioissa. Tähän asiaan tulee löytää selkeä ja varma ratkaisu, joka takaa riittävän rahoituksen.
”Maakuntavero” ei ole oikea ratkaisu tällä hetkellä
Hyvinvointialuevero ei ole oikea ratkaisu tässä tilanteessa. Mikäli vero tulisi, olisi kolme tahoa, joilla on verotusoikeus ja kokonaisveroaste tulisi ajan myötä varmasti nousemaan.
Hyvinvointialueiden rakentamisen yhteydessä tapahtuu kuitenkin merkittäviä taloudellisia muutoksia, kun hyvinvointialue mm. ottaa vastuulleen kiinteistöt, joissa sote-palvelut toimivat. On
kuitenkin muistettava, että kyse on vain kolmen vuoden vuokrasopimuksista. Erittäin hyvä kysymys on, mitä tapahtuu kolmen vuoden jälkeen, jos hyvinvointialue luopuu joistakin
kiinteistöistä? Tämän lisäksi siirtyy merkittävä määrä muuta kiinteää ja irtainta omaisuutta kaupungilta hyvinvointialueelle.
Porvoolla on merkittävä rooli alueen kehityksessä
Porvoo on suurin kunta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Se kattaa noin 50 % kaikista asukkaista. Tämä tarkoittaa, että Porvoon tekemillä ratkaisuilla on iso rooli, kuinka mm.
hyvinvointialueen hallintopalveluja rakennetaan. Nyt tavoitteena on rakentaa yhteinen yhtiö hallintopalvelukeskuksesta (palkkahallinto, palvelusuhdeneuvonta, rekrytointi, kirjanpito,
maksuliikenne, laskujen käsittely, IT-tukipalvelut, ICT- laitepalvelut, tietohallinto) Porvoon ja hyvinvointialueen kesken.
Porvoon kannalta kuitenkin avainasia on alkuvaiheessa, että Porvoolla on enemmistöomistus mahdollisesti muodostettavassa yhtiössä. Kaupungin hallitus on esittänyt yo. toimintamallia.
Lopulliset päätökset tehdään tammikuun kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Muutostilanne on aina haaste, joka voidaan kehittää mahdollisuudeksi
Muutostilanne on aina haaste, jonka menestyksellisessä läpiviennissä tarvitaan osaamista ja kokemusta eri osa-alueilta. Nyt rakennetaan lyhyellä aikajänteellä kokonaan uusi hallinto, jossa
tulee ottaa huomioon hyvän hallinnon ja hyvän työnantajan toimintamalli, mutta samalla myös kustannustehokkuus. Tulevan organisaation tulee olla todella joustava ja siellä tulee olla
mittareita, joilla saavutettuja tuloksia mitataan säännöllisesti. Samoin on jatkossa kyettävä tekemään muutoksia tulevien tarpeiden mukaan. Harvoin näin iso muutos tulee valmiiksi kerralla.
Asioiden toteuttamiseen tarvitaan motivoituneita ja osaavia ihmisiä. Ensin tarvitaan osaavia ihmisiä viemään läpi tämä merkittävä muutosprosessi hyvinvointialueiden toimintojen
rakentamiseen. Samoin tarvitaan ihmisiä toteuttamaan tarvittavat palvelut. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue joutuu jatkossa kovaan kilpailuun osaavasta työvoimasta tulevaisuudessa ja siksi
on erittäin tärkeää, että alusta alkaen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on vastuullisen työnajanmaine.
Kokemukseni mukaan kaksi aivan oleellista asiaa prosessin onnistumisessa ovat henkilöstön osallistaminen eli mukaanotto sekä aktiivinen ja avoin viestintä koko muutostilanteen ajan. Nämä
luovat muutostilanteessa tarvittavaa luottamusta ja sen myötä motivaatiota ihmisille.
