Teemat

Hyvinvointialueuudistuksen teemat

Onnistuneen muutosprosessin läpiviemisessä tarvitaan kokemusta
Hyvinvointialueeseen siirtyminen Itä-Uudellamaalla tulee olemaan iso muutos, jossa noin 2 000
ihmisen työnantaja muuttuu ja muodostuu organisaatio, jonka liikevaihto on noin 350 miljoonaa euroa. Tämän toteutusta on aktiivisesti valmistellut kesästä 2021 alkaen Itä-Uudenmaan VAKE
organisaatio (väliaikainen valmistelu elin).

Tammikuussa valittava aluevaltuusto on kuitenkin se päättävä elin, joka tekee päätökset
lopullisesta organisaatiosta ja toimintamalleista tulevaisuutta varten. Näitä päätöksiä tehtäessä ja
toteutettaessa tarvitaan kokemusta muutostilanteista ja niiden johtamisesta erilaisissa
organisaatioissa. Olen työelämässä toiminut eri yritysten toimitusjohtajana ja hallituksen
puheenjohtajana useassa maassa ja vienyt läpi yhdessä henkilöstön kanssa muutosprosesseja.

Muutosprosesseissa onnistumisen perustan luovat selkeä tavoiteasetanta, avoin viestintä,
ihmisten motivointi ja yhdessä tekeminen.

Samanaikaisesti on tässä muutosprosessissa tehtävä työtä siten, että tulevat palvelut kyetään
tuottamaan kansalaisille mahdollisimman kustannustehokkaasti hyödyntämällä jo olemassa olevaa
ja lisäksi asteittain kehittämällä uutta. Tällöin tarvitaan hyvää ja toimivaa yhteistyötä
hyvinvointialueen organisaation, alan yritysten, yrittäjien ja kolmannen sektorin kesken sekä
joustavaa palvelusetelien käyttöä.

Digitaalisuus ja mobiiliratkaisut luovat uusia mahdollisuuksia
Lupaus, että jokaisessa kunnassa on oma ”terveystalo” kuulostaa hieman vanhanaikaiselta.
Oleellista eivät ole rakennukset vaan se, että ihmiset saavat palvelun mahdollisimman lähellä
kotiaan. Nykyteknologia ja mobiiliratkaisut tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia kiinteiden
rakennusten sijaan. On tärkeää, että ihmiset saavat vastauksia kysymyksiinsä sekä suomeksi että
ruotsiksi nopeasti ja pääsevät hoitoon määritellyissä aikarajoissa. Oulun yliopistossa tehdyssä
väitöstutkimuksessa todettiin, että jopa 70 % kiireettömän hoidon asioista voitaisiin hoitaa etänä.
En kuitenkaan usko, että pelkällä digitaalisuudella ja itsepalvelun lisäämisellä löydetään kaikille
sopivat ratkaisut. Jatkossa on varmistettava mahdollisuus myös aitoon ihmisten väliseen
kohtaamiseen palvelutilanteissa. Kiireettömiä palveluja voidaan hyvin tarjota mm. hyödyntämällä
mobiiliajoneuvoa, jossa on SOTE-henkilöstöä. Nämä kykenevät tarjoamaan peruspalvelut ihmisille
ja konsultoimaan lääkäriä tarvittaessa. Uusilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla kyetään kehittämään
palveluja nykyistä paremmin hyvinvointialueiden reuna-aluillekin. Meillä voisi olla hyvin myös
esim. Porvoon keskustassa ns. terveyskioskeja, joissa SOTE-hoitohenkilöt tarjoavat peruspalveluja
eikä jokaisessa asiassa tarvitsisi mennä Näsiin.

Porvoon sairaalan tulevaisuus on turvattava
Hyvinvointialue tarvitsee ehdottomasti oman sairaalan. Yksi kaikkien tärkeimpiä asioita on
varmistaa Porvoon sairaalan tulevaisuus vähintään nykyisillä toiminnoilla. Porvoon sairaala
rakennus on lähes 50 vuotta vanha. Jatkossa on tehtävä päätöksiä, saneerataanko rakennus vai
tehdäänkö kokonaan uusi. Tämä on iso asia, jonka varmistamiseen työ tulee käynnistää
välittömästi. Tämä on koko Itä-Uuttamaata koskeva asia, ei vain porvoolaisille tärkeä.

Pelastusalan rahoitusratkaisut on varmistettava oikealle tasolle
Pelastusala on tässä mukana myös tässä uudistuksessa. Valtion perinteinen pisteytysmalli ei tällä
hetkellä tunnista riittävästi Itä-Uudenmaan poikkeuksellisen suuria riskejä, jotka ovat Kilpilahden
teollisuusalue, Suomen suurin satama Kilpilahdessa, Loviisan ydinvoimala ja Sipoon Bastukärrin
elintarviketuotteiden logistiikkakeskus, joka muodostaa kolmasosan koko maan elintarvikelogistiikasta. On ollut suuri huoli, että mikäli rahoitusmalliin ei tehdä muutoksia voi rahoitus pudota jopa 16% nykyisestä rahoituksesta. Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson on tuonut tätä erittäin oleellista asiaa esille eri medioissa. Tähän asiaan tulee löytää selkeä ja varma ratkaisu, joka takaa riittävän rahoituksen.

”Maakuntavero” ei ole oikea ratkaisu tällä hetkellä
Hyvinvointialuevero ei ole oikea ratkaisu tässä tilanteessa. Mikäli vero tulisi, olisi kolme tahoa,
joilla on verotusoikeus ja kokonaisveroaste tulisi ajan myötä varmasti nousemaan.
Hyvinvointialueiden rakentamisen yhteydessä tapahtuu kuitenkin merkittäviä taloudellisia
muutoksia, kun hyvinvointialue mm. ottaa vastuulleen kiinteistöt, joissa sote-palvelut toimivat. On
kuitenkin muistettava, että kyse on vain kolmen vuoden vuokrasopimuksista. Erittäin hyvä
kysymys on, mitä tapahtuu kolmen vuoden jälkeen, jos hyvinvointialue luopuu joistakin
kiinteistöistä? Tämän lisäksi siirtyy merkittävä määrä muuta kiinteää ja irtainta omaisuutta
kaupungilta hyvinvointialueelle.

Porvoolla on merkittävä rooli alueen kehityksessä
Porvoo on suurin kunta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Se kattaa noin 50 % kaikista
asukkaista. Tämä tarkoittaa, että Porvoon tekemillä ratkaisuilla on iso rooli, kuinka mm.
hyvinvointialueen hallintopalveluja rakennetaan. Nyt tavoitteena on rakentaa yhteinen yhtiö
hallintopalvelukeskuksesta (palkkahallinto, palvelusuhdeneuvonta, rekrytointi, kirjanpito,
maksuliikenne, laskujen käsittely, IT-tukipalvelut, ICT- laitepalvelut, tietohallinto) Porvoon ja
hyvinvointialueen kesken.

Porvoon kannalta kuitenkin avainasia on alkuvaiheessa, että Porvoolla on enemmistöomistus
mahdollisesti muodostettavassa yhtiössä. Kaupungin hallitus on esittänyt yo. toimintamallia.
Lopulliset päätökset tehdään tammikuun kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Muutostilanne on aina haaste, joka voidaan kehittää mahdollisuudeksi
Muutostilanne on aina haaste, jonka menestyksellisessä läpiviennissä tarvitaan osaamista ja
kokemusta eri osa-alueilta. Nyt rakennetaan lyhyellä aikajänteellä kokonaan uusi hallinto, jossa
tulee ottaa huomioon hyvän hallinnon ja hyvän työnantajan toimintamalli, mutta samalla myös
kustannustehokkuus. Tulevan organisaation tulee olla todella joustava ja siellä tulee olla
mittareita, joilla saavutettuja tuloksia mitataan säännöllisesti. Samoin on jatkossa kyettävä
tekemään muutoksia tulevien tarpeiden mukaan. Harvoin näin iso muutos tulee valmiiksi kerralla.
Asioiden toteuttamiseen tarvitaan motivoituneita ja osaavia ihmisiä. Ensin tarvitaan osaavia
ihmisiä viemään läpi tämä merkittävä muutosprosessi hyvinvointialueiden toimintojen
rakentamiseen. Samoin tarvitaan ihmisiä toteuttamaan tarvittavat palvelut. Itä-Uudenmaan
hyvinvointialue joutuu jatkossa kovaan kilpailuun osaavasta työvoimasta tulevaisuudessa ja siksi
on erittäin tärkeää, että alusta alkaen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on vastuullisen työnajan
maine.

Kokemukseni mukaan kaksi aivan oleellista asiaa prosessin onnistumisessa ovat henkilöstön
osallistaminen eli mukaanotto sekä aktiivinen ja avoin viestintä koko muutostilanteen ajan. Nämä
luovat muutostilanteessa tarvittavaa luottamusta ja sen myötä motivaatiota ihmisille.