Oli mielenkiintoista ja hieman surullista lukea 12.03.25 illalla Uusimaan netissä julkaisemaasi Näkökulmaa vaaleista juttua.
Voi myös luonnollisesti pohtia, että kuinka paljon toimittajan tehtävä on provosoida? Tämä näkökulmasi toi itselleni esiin muutamia asioita, joita haluaisin nostaa esille, koska kokonaisuutta tällä vaalikaudella voi tarkastella hieman toiseltakin kannalta.
Toteat tekstissäsi varsin selkeästi, että Porvoossa viime vuodet virkamiehet ovat vieneet ja johtavat poliitikot ”isoissa puolueissa” ovat vikisseet vieressä, mutta onneksi meillä Porvoossa on tervettä järkeä vaativia ja konsulttivastaisia pienpuolueita ja yhdistyksiä.
Olen nyt toiminut lähes neljä vuotta kaupunginhallituksen puheenjohtajana, ja sinä aikana meillä on ollut kaksi eri kaupunginjohtajaa ja yksi vt. kaupunginjohtaja. Tällöin on ymmärrettävää, että kaupunginhallitus on ottanut varsin vahvaa näkemystä, kuinka kaupungissa edetään. Meillä on yhteisesti sovittu kaupunkistrategia, jonka etenemistä olemme kaupunginhallituksessa parhaan kykymme mukaan pyrkineet edistämään. Tämä on käytännössä tarkoittanut useita ja useita neuvotteluja johtavien viranhaltijoiden kanssa sekä tiivistä yhteistyötä kaikkien kaupunginhallituksessa olevien puolueiden kesken.
Mielestäni olemme toimivalla ja hyvällä yhteistyöllä saaneet aikaan varsin paljon positiivista porvoolaisten kannalta. Kaupungin tulos tällä valtuustokaudella on ollut Porvoon historian paras. Kaupungin lainakanta/henkilö on pudonnut 3 066 eurosta noin kolmasosaan ollen nyt 1 203 euroa, mikä yksi Suomen alhaisempia. On tehty panostuksia tulevaan perustamalla vihreän siirtymän rahasto 10 miljoonaa, lisätty merkittävästi rahaa maanhankintarahastoon, jotta voidaan saada uusille yrityksille ja muuttajille tontteja, varattu Kokonniemen investointiin 30 miljoonaa. Nämä ovat panostuksia elinvoimaan ja porvoolaisten hyvinvointiin. Uskon, että meillä on mahdollisuuksia lähteä toteuttamaan hallitusti suunniteltuja investointeja, vaikka verotulot ja valtionosuudet laskevatkin merkittävästi. Luonnollisesti analysoimme tilanne vuosittain, kuinka edetä.
On hieman outoa, että toteat useiden kaupungin kehitys- ja kasvuinvestointien perustuvan vahvasti vain Itärataan. Itärata on mukana kaupunkistrategiassa yhtenä osana. Tämä toisi mukanaan uusia elementtejä kasvuun ja kehitykseen, mutta koko ajan kaupunkisuunnittelussa on edetty myös sen mukaisesti, että Porvoo on tulevaisuudessa vetovoimainen myös ilman Itärataakin. Realiteetti on myös, että lopulliset Itäradan toteutukseen liittyvät päätökset tehdään Smolnassa ja Arkadianmäellä ei Porvoossa.
Porvoo on todettu vuoden 2025 alussa kuntaliiton tutkimuksessa EVP-indeksin mukaan Suomen ykköskaupungiksi 50 000- 100 000 asukkaan kaupunkien ryhmässä. EVP-indeksi tarkoittaa kaupungin elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimatekijöitä. Varsinkin vetovoimatekijät on parantuneet 2020 luvulta eteenpäin.
En tiedä Samu, oletko lukenut juuri ilmestyneen Porvoon kaupungin hyvinvointiraportin. Todennäköisesti et ole tai ainakaan et tuo esille sieltä löytyviä merkittäviä asioita. Siellä on paljon positiivista porvoolaisten kannalta, mitä on yhteistyössä saatu aikaan viime vuosina. Tämä ei varmastikaan ole yksinomaan poliitikkojen ja johtavien viranhaltijoiden aikaan samaa. vaan kaikkien työssä mukana olleiden yhteistyön tulosta. Oleellista on varsin positiivinen kokonaiskuva, vaikka kehityskohteita sieltäkin löytyy. Tuohon raporttiin kannattaa kaikkein porvoolaisten tutustua.
Peräänkuulutat ”tervettä järkeä”, jota tekstisi mukaan löytyy ennen kaikkea pienpuolueilta ja yhdistyksiltä. Mielestäni kaupunginhallituksen johdolla toteutettu talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman (=TATUTA) rakentaminen keväällä 2024, joka tehtiin viranhaltijoiden ja poliitikkojen yhteistyössä, oli todella osoitus terveestä järjestä. Tämä hyväksyttiin yksimielisesti toukokuussa 2024 valtuustossa. Aloimme ajoissa valmistautua tulevaisuuteen ja tätä työtä joudumme tekemään jatkossa entistä aktiivisemmin. Toimintaympäristömme muuttuu kuten tiedämme entistä haastavammaksi. Jos toimittajan mielestä tervettä järkeä osoittaa yksittäisiin asioihin keskittyminen, kuten ”kyläkouluasia”, niin hieman ihmettelen.
En todellakaan millään tavoin koe, että virkamiehet vievät ja poliitikot vain nyökkäävät. Uskon edelleen, että parhaat tulokset saavutetaan tiiviillä poliitikkojen ja viranhaltijoiden yhteistyöllä tosiasiat tunnustaen.
