Julkaistu Uusimaa lehdessä 18.12.2021
SOTE-uudistuksen toteutukseen kokonaisuudessa on Suomessa arvioitu kuluvan tulevina vuosina 5 000 – 7 000 miljoonaa euroa (5-7 miljardia €). Edellisen hallituksen aikana puhuttiin jopa miljardien säästöistä. On aiheellinen kysymys, milloin saamme nämä investoinnit takaisin maksettua? Valittamalla ei saada mitään hyvää aikaan, vaan nyt tulee etsiä parhaimmat mahdolliset ratkaisut hallituksen antamien reunaehtojen puitteissa.
Tavoitteena on saada ihmiset hoitojonoista hoitoon mahdollisimman nopeasti. Tämä on hyvä tavoite. Tästä olen samaa mieltä. Tämä ei kuitenkaan onnistu, ellei ensin viedä menestyksellisesti läpi muutosprosessia. Nyt on rakennettava lyhyellä aikajänteellä kokonaan uusi toimintamalli ja organisaatio järjestelmineen, jossa SOTE-asioiden lisäksi on myös pelastustoimi mukana. Kaiken tämän menestyksellisessä läpiviennissä tarvitaan ihmisiä, joilla on kokemusta ja osaamista muutostilanteista ja niiden johtamisessa. Kaksi aivan oleellista asiaa prosessin onnistumisessa ovat myös henkilöstön osallistaminen sekä aktiivinen ja avoin viestintä koko muutostilanteen ajan.
Tavoitteena tulee olla hyvän hallinnon ja työnantajan toimintatapa, mutta samalla myös kustannustehokkuus. Tulevan organisaation tulisi olla joustava. Lisäksi tulee laatia mittareita, joilla saavutettuja tuloksia voidaan arvioida säännöllisesti ja tulosten pohjalta kehittää toimintaa. Näin iso muutos ei tule valmiiksi kerralla.
Valtio pyrkii tasapäistämään toimintamalleja, mutta meidän tulee kysyä itsekkäästi, miten saamme omalla alueellamme palvelut ihmisille juuri silloin, kun niitä tarvitaan ja meille itä-uusimalaisille molemmilla kielillä? Kuinka varmistamme Porvoon sairaalan vahvan aseman jatkossakin ja riittävän rahoituksen pelastustoimelle?
Koska emme halua kokonaisveroasteen nousua, on suunnittelutyö tehtävä mahdollisimman hyvin. On huolehdittava, että tulevat palvelut kyetään tuottamaan kansalaisille mahdollisimman kustannustehokkaasti hyödyntämällä jo olemassa olevaa osaamista. Lisäksi on asteittain kehitettävä uutta mm. digitalisaation hyötyjä hyväksi käyttäen. Tarvitaan myös hyvää ja toimivaa yhteistyötä hyvinvointialueen organisaation, alan yritysten, yrittäjien ja kolmannen sektorin kesken sekä joustavaa palvelusetelien käyttöä. Yksin toimimalla ei saavuteta asetettuja tavoitteita.
Sen jälkeen kun muutosprosessi on viety onnistuneesti läpi, saadaan ihmiset todella hoitojonoista hoitoon.
