Jorma Wiitakorven puhe Porvoon kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2021
Hyvät veteraanit, naiset ja herrat, Ärade veteraner, mina damer och herrar
Luottamus ja yhteistyökyky Suomen ja Porvoon vahvuudet, Förtroende och samarbetsförmåga är Finlands och Borgås styrka
Kerron nyt pienen tarinan: viisivuotias poika halusi kävellä yksin leikkikouluun vuonna 1963. Äiti käveli perässä työntäen lastenvaunussa pikkuveljeä, kerrottiin myöhemmin. Myöhemmin sama 7- vuotias tuli Nesteen asuntoalueelta bussilla kansakoulun ensimmäiselle luokalle kaupungin keskustaan. Hän halusi tulla yksin. Huolestunut äiti matkusti ensimmäisen viikon samassa bussissa, mutta eri rivillä. Oli luottamus, että joku on taustalla, mutta itse piti yrittää pärjätä. Myöhemmin hän kävi koulua Porvoon yhteislyseossa ja pääsi sittemmin ylioppilaaksi. Koulussa oli itsestäänselvyys luottaa opettajiin ja varsinkin vahtimestari Topi Utuseen, joka piti huolta järjestyksestä. Tämä loi turvallisuutta ja lisäsi luottamusta elinympäristön toimivuuteen.
Myöhemmin poika opiskeli diplomi-insinööriksi ja siirtyi työelämään. Meillä Suomessa on useita vuosia ollut mahdollista kunkin halukkaan päästä eteenpäin. Meillä on toimivat, eivät varmastikaan täysin tasapuoliset, mutta joka tapauksessa järjestelmät, jotka luovat edellytykset kaikille halukkaille saada koulutusta ja päästä eteenpäin. Tämä on yksi osa pohjoismaista hyvinvointimallia, jolla on Suomessa laaja poliittinen tuki. Tutkimusten mukaan suomalaiset luottavat toisiinsa ja yhteiskunnan instituutioihin huomattavasti enemmän kuin muualla maailmalla. Suomalaiset ovat YK:n tutkimusten mukaan yksi maailman onnellisemmista kansoista. Uskon, että yksi kaikkien tärkeimmistä asioista ihmisten onnellisuudessa on luottamuksen lisäksi varsin avoin viestintä ja vakaa yhteiskuntajärjestys.
Hur är det här möjligt? Det är möjligt därför att i början av 1900-talet fanns det modiga och kunniga finnar som med sitt ihärdiga arbete kämpade för att nå självständigheten för Finland. Då kriget mellan Finland och Sovjetunionen bröt ut år 1939 fanns det stark gemensam vilja att försvara självständigheten. Då freden äntligen trädde i kraft betydde det tunga offer för vår nation: över 100 000 stupade, ca 200 000 krigsinvalider, otaliga hemlösa familjer samt stora krigsersättningar att betala. Jag tror inte att utan ett starkt förtroende och gemensam vilja för att kämpa för fosterlandet och självständighet hade det inte lyckats.
Luottamus ja yhteistyökyky menestystekijöitä jatkossakin
Luottamusta ja yhteistyökykyä tarvitaan myös 2000-luvun Suomessa ja omassa kotikaupungissamme ja sen kehittämisessä. Porvoo pärjää hyvin alueiden välisessä elinvoimavertailussa. Väestö on lisääntynyt, työpaikkojen määrä on lisääntynyt ja yritystiheys on suurempi kuin maassa keskimäärin. Kilpilahdessa on lähitulevaisuudessa alueen teollisuuden tutkimustoiminnan ja yhteistyön kautta tavoitteena luoda aivan uutta vihreää teknologiaa. Näissä projekteissa Porvoon kaupungin tulee olla aktiivisesti mukana. Manner- Suomen aluekehitysindeksin vertailussa Porvoo on sijalla 10. Kaupungin muuttovetovoima on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Luottamus Porvoota ja porvoolaisia kohtaan on kasvanut siitä huolimatta, että pääkaupunkiseutu vetää puoleensa väkeä. Lieneekö ihmisten halu muuttaa lähemmäs luontoa ja oikeaan pitkän historian muovaamaan kaupunkiin mieluummin kuin etäisiin toinen toisiaan muistuttaviin lähiöihin.
Borgås position som stad har inte alltid varit självklar. Borgå har några gånger kämpat för sin position. När Gustav Vasa bestämde att grunda Helsingfors fick Borgå borgare order att flytta till Helsingfors för att den skulle växa och bli en mera betydelsefull handelsort.
Porvoo on menettänyt myös historiansa aikana kahdesti kaupunkioikeutensa. Jälkimmäinen tapahtui 1590 luvulla, kun Ruotsin valtaistuimesta kampailivat Puolan ja Ruotsin unioni kuningas Sigimund ja hänen setänsä Södermanlannin herttua Kaarle. Vuonna 1594 Helsinki esitti Sigismundille, että Porvoo loukkaa kauppalainsäädäntöä ja Porvoon kaupunkioikeudet tulee peruuttaa. Kaarle herttua valloitti 1590 luvun lopulla Suomen Sigismundin kannattajilta ja vuonna 1602 Kaarle herttua palautti Porvoolle kaupunkioikeudet, vaikka Helsinki edelleen niitä vastusti. Helsinki sai omat tapulioikeudet 1617. Luottamus tältä osin Kaarle herttuaan kannatti.
Itsenäisyys ei ole itseselvyys
Itsenäisyys on meille kaikille tärkeä asia, mutta sitä ei voi pitää itsestään selvyytenä varsinkin, kun ulkoiset uhat aika ajoin nostavat päätään kansainvälisessä puolustuspoliittisessa keskustelussa. Euroopassakin on tällä hetkellä levotonta ja vaikka Suomi ei ole vaarassa joutua aseelliseen selkkaukseen ovat Suomen asevelvollisuus ja aluepuolustusjärjestelmä ovat olleet hyviä ja kauaskantoisia ratkaisuja, joiden myötä on selkeästi osoitettu suomalaisten halu puolustaa maataan. Yleinen asevelvollisuus on myös ollut tärkeä tekijä yleisen suomalaisen luottamuksen ja yhteistyön rakentamisessa, kun eri taustoista tulleet nuoret ovat aloittaneet asepalveluksen tasavertaisina. On syntynyt elinikäisiä ystävyyssuhteita ja verkostoitumista, jotka ovat myöhemmin elämässä vieneet asioita positiivisesti eteenpäin. Tehdyt esitykset kutsuntojen aiempaa suuremmasta laajentamisesta myös nuorille naisille tulee selvittää tarkoin. Maavoimien nykyinen komentaja kenraaliluutnantti Hulkko toteaa:” Olisi hyvä, jos joka perheessä olisi joku, joka on suorittanut varusmiespalveluksen”.
Suomella on edessä lähiaikoina puolustushistoriansa suurimman yksittäisen investointipäätöksen teko. Päälinjaukset tehdään vielä ennen joulua, kun saamme Puolustusvoimien ehdotuksen uusista hävittäjistä. Hävittäjähankinta on tässä tilanteessa selkeä ja tärkeä osoitus kaikille tahoille siitä, että Suomi aikoo puolustaa omaa aluettaan tulevaisuudessakin. Tiedämme hyvin, että kaikki tyhjiöt täyttyvät. Tämän päätöksen osalla meillä suomalaisilla on vahva luottamus siihen, että puolustusvoimissa on osaavat ihmiset, jotka ovat vieneet läpi kansainvälisestikin tunnustusta saaneen projektin. Tämän tuloksena saamme Suomeen luotettavat ja suorituskykyiset hävittäjät. Tärkeä osa onnistuneessa luottamuksen rakentamisessa tässä projektissa on ollut avoin viestintä. Tässä on onnistuttu luomaan luottamus meille kaikille suomalaisille, että päätös tulee olemaan oikea ja päätöksen tekevät asiantuntijat.
Vastuullisuutta on pitää huolta syrjäytyneistä
Aikaamme kurittava pandemia on opettanut meitä uudelleen arvioimaan asioita, joita emme aiemmin edes ajatelleet: esimerkiksi tämän tilaisuuden järjestelyt ovat edelleen poikkeukselliset, sosiaalisia tilaisuuksia on voitu järjestää rajoitetusti. Henkilökohtaisia tapaamisia on ollut vähän, joka merkitsee useille meistä eristäytymistä ja jopa yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä on opittava rakentamaan uudesta näkökulmasta niillä reunaehdoilla, mitkä on säädetty. Pandemia on koetellut luottamuksen kokemusta, mutta nyt ei ole aika luovuttaa, vaan löytää positiivisuus arjen pienistä asioista.
Kohti tulevaa
Porvoo täyttää tänä vuonna 675 vuotta. Usea tapahtuma, joka oli suunniteltu järjestettävän, on valitettavasti jäänyt toteutumatta. Yksi tapahtuma, joka kuitenkin kyettiin järjestämään ja jossa sain olla mukana marraskuun alussa, oli Porvoon Yhteislyseon ja Linnankosken lukion 125+1 tilaisuus, jossa julkaistiin koulun uusin historiikki ja koulun seniorit pääsivät tapaamaan toisiaan.
Historiikissa on haastateltu koulun rehtoreita. Luin suurella mielenkiinnolla uusimman historiikin. Itselleni jäi hyvin mieleen meille kaikille sopiva viesti, jonka rehtori emerita Aira Wollsten toi esille oman haastattelunsa lopussa, kun häneltä kysyttiin mitä haluaisi sanoa ihmisille, hän totesi: ”Eläkää täysillä, eläkää tätä päivää, koska huomisesta ei tiedä. Elämä on tässä ja nyt.
Alla dagar, inte bara på självständighetsdagen, borde man komma ihåg att vi har ett utmärkt självständigt land -Finland och det bästa är vi finländare. Vi har en fin hemstad – Borgå, där vi får leva, bo och det bästa är vi borgåbor.
Med dessa ord vill jag önska er alla riktigt god Finlands 104. självständighets dag.
Muistaen joka päivä, ei vain Itsenäisyyspäivänä, että meillä on erittäin hyvä, itsenäinen maa Suomi ja sen paras asia ovat suomalaiset. Meillä on upea kotikaupunki Porvoo, jossa saamme asua, viihtyä ja sen paras asia on porvoolaiset.
Näiden sanojen myötä haluan toivottaa kaikille teille hyvää Suomen 104. itsenäisyyspäivää.
