Julkaistu Uusimaa lehdessä 19.1.2022. Kirjoittaja Jyrki Hämäläinen
Porvoon kaupunginhallitus ei maanantaina tehnyt päätöksiä kaupungin omistamien kiinteistöjen kohtalosta (UM 15.1.22). Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Wiitakorpi (kok.) kertoo, että poliittiset ryhmät käyvät asiaa läpi sisällään ja pyytävät tarvitsemiaan lisäselvityksiä toimitilajohdolta. Asia on esillä seuraavan kerran 31.1. Wiitakorpi arvioi, että päätöksiä voidaan tehdä viimeistään 13.2. kokouksessa.
Toimitilajohto on jaotellut 170 kaupungin kiinteistöä kolmeen salkkuun. A-salkun kohteet liittyvät kaupungin ydintoimintoihin tai ovat strategisia omistuksia. B-salkun kohteet ovat eri tavoin kehitettäviä kiinteistöjä, jotka saattavat myöhemmin myös siirtyä C-salkkuun.
Nyt on tarkoitus päättää C-salkun kohteista. Ne ovat kaupungille tarpeettomia ja ne voidaan purkaa tai myydä, mutta suuri osa kohteista tarvitsee ennen myyntiä kaavamuutoksen, poikkeamismenettelyn tai käyttötarkoituksen muutoksen. Listalla on monia keskustan arvokohteita.
Jorma Wiitakorpi pitää erittäin tärkeänä ja myönteisenä asiana, että kaupunkilaisia paljon puhuttanut ja taloudellisesti merkittävä kiinteistöjen käytön ja omistamisen järkevöittäminen lähtee nyt liikkeelle ja raiteilleen. Hän kiittelee toimitilajohtoa perusteellisesta taustatyöstä.
– Tämä olisi pitänyt tehdä kauan sitten. Ilmeisesti Porvoo on ollut liian rikas. Jos olisimme olleet köyhempiä, näihin asioihin olisi puututtu huomattavasti aikaisemmin. Uskon, että tavalliselle porvoolaiselle on yllätys, kuinka laaja kaupungin kiinteistöomistus on.
Wiitakorpi arvioi saamansa tiedon perusteella, että C-salkun kiinteistöjen pelkkä ylläpito maksaa suuruusluokaltaan noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Kun mukaan lasketaan henkilöstökulut ja huonokuntoisten kiinteistöjen arvonalenema, saatetaan liikkua noin miljoonassa eurossa.
Tarpeettomista kiinteistöistä luopumalla kaupunki saa myös pääomaa uusiin rakennusinvestointeihin, joiden tarve ei ole vähenemässä.
Jorma Wiitakorpi korostaa, että puskutraktoreita tai kiinteistönvälittäjiä ei ole menossa heti Gammelbackan monitoimitalolle tai palvelukeskukseen tai muuallekaan ennen kuin on päätetty, miten joissakin kohteissa oleva toiminta järjestetään jatkossa.
Salkutus koskee rakennuksia, ei toimintoja tai palveluja.
– On tärkeää ymmärtää, että joissakin tiloissa ei pitkällä tähtäimellä ole järkevää jatkaa toimintaa eikä tiloja ole järkevää korjata.
Wiitakorven mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on jatkossa valvoa tiiviisti, että sen päättämät linjaukset pannaan toimeen.
– Olen ehkä hätäinen, mutta mielestäni ensimmäisiä konkreettisia tuloksia pitää saavuttaa jo ennen kesää. Kohteiden salkutusta on tarkoitus tarkastella vuosittain, mutta puolen vuoden välein pitäisi tarkastella, mitä on saatu aikaan.
– On myös tärkeää, että kun salkutus ja toimenpiteet hyväksytään, prosessiin kytketään toimitilajohdon lisäksi tiiviisti myös kaupunkisuunnittelu, jotta tarvittavat kaavamuutokset, poikkeamismenettelyt tai käyttötarkoituksen muutokset saadaan tehdyksi.
