Artikkeli julkaistu Uusimaa-lehdessä 1.11.2021, kirjoittanut Jyrki Hämäläinen, uusimaa.fi
Porvoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Wiitakorpi (kok.) vaatii pikaisia toimenpiteitä ja konkreettisia suunnitelmia ajallisine takarajoineen kaupungin omistamien tyhjillään olevien kiinteistöjen tulevaisuuden määrittelemiseksi ja tarvittaessa niistä irtautumiseksi.
– Saamani palautteen mukaan porvoolaiset odottavat, että teemme päätöksiä ja nopeammin ja viemme asioita aktiivisesti eteenpäin. Tämän tulisi olla kaikkien valtuutettujen yhteinen tavoite.
Wiitakorpi on selvittänyt asiaa kaupungin Toimitilajohto-yksikön kanssa ja sanoo yllättyneensä, kuinka paljon tilaa seisoo tyhjillään – on seisonut pahimmillaan jo vuosia.
– Kaupungin tehtävänä ei käsittääkseni ole kiinteistöjen hoito tai ylläpito, jos kiinteistöjä ei todennäköisesti voida käyttää seuraavien viiden vuoden kuluessa kaupungin joihinkin toimintoihin.
Keskustassa tyhjillään ovat esimerkiksi entinen Strömborgska skolan, Teletalo ja Porvoontalo, entinen taloustoimisto eli ns. sininen talo Piispankadulla, taiteilijatalo Koulukujalla ja Rauhankadun entinen terveysasema.
Keskustan ulkopuolella kohtaloaan odottavat muun muassa Johannesbergin vanhainkoti, Saxby skolan, Gammelbackan skolan, Övikin leirikeskus, Skepparsissa olevat kaupungin mökit ja kymmenet pienemmät kohteet.
– Kaikkien näiden kiinteistöjen ylläpitoon menee joka vuosi useita satoja tuhansia euroja. Niiden arvo putoaa vuosi vuodelta, koska niiden kunto heikkenee. Esimerkiksi Porvoontalon korjausvelka on noin 10 miljoonaa euroa, Jorma Wiitakorpi toteaa.
Hänen mukaansa on selvä, että yksityisellä sektorilla ei olisi mahdollisuutta toimia samalla tavalla.
– Olemmeko liian varakkaita? Jos olisimme köyhempiä, väitän että näissä asioissa olisi tapahtunut enemmän. Paine olisi suurempi, jos taloudellinen kehityksemme olisi ollut heikompi.
Wiitakorpi kertoo kuulleensa, että “on suunnitelmia ja ajatuksia, kuinka näiden kanssa tulisi toimia”. Usein viitataan kaavoitukseen.
– Esimerkiksi Taiteilijatalo Koulukujalla voidaan myydä koska vain. Siitä voidaan saada yli puoli miljoonaa.
Porvoo suunnittelee hallintotilojensa keskittämistä Nimbus-talon yläkerroksiin keskustassa. Tällä irtauduttaisiin vuokratiloista ja mahdollistettaisiin Rihkamatorin Kunnantalon myynti.
– Kunnantalon varalta pitää jo nyt tehdä konkreettinen suunnitelma eikä odottaa taas viittä vuotta.
Kaupunki on kaavoittanut kiinteistökehittäjälle Lundinkadun päässä olevan vanhan kaupungintalon ja sairaalan alueen, mutta vieressä Kaupunginpuiston reunalla oleva kaupungin omistama puutalorivi jätettiin kaavan ulkopuolelle, joten taloja ei voida myydä asunnoiksi.
Jorma Wiitarkorven mukaan asiasta pitää keskustella nyt, koska hyvinvointialueuudistuksen vuoksi kaupungin taloudellinen asema muuttuu, mutta erilaiset investointitarpeet eivät katoa minnekään.
– Irtautumalla edes joistakin tarpeettomista kohteista voitaisiin saada hieman rahoitusta myös uusiin hankkeisiin.
Wiitakorven mukaan Toimitilajohto on tehnyt hyvää työtä jakaessaan kiinteistöt kolmeen eri luokkaan. Päätösten pohjaksi on ainakin olemassa dataa.
– Toimitilajohdon avaintehtävänä ei liene vanhojen kiinteistöjen ylläpito. Suuntana tulisi olla esimerkiksi käytössä olevien kiinteistöjen elinkaarikustannusten optimointi ja energiatehokkuuden parantaminen. On tarpeen varmistaa jatkossa Toimitilajohdon ja kaavoituksen työnjako, jotta voidaan edetä mahdollisimman nopeasti samaan suuntaan.
– Siitäkin pitäisi keskustella, tulisiko rakennusinvestointien olla toimialojen vai keskitetysti Toimitilajohdon hallussa, jotta rakennusten elinkaaren hallinta toimisi pitkällä tähtäimellä.
Wiitakorpi arvioi, että esimerkiksi kaupungin koulutilojen käyttöä voitaisiin tehostaa luomalla niille yhteinen varausjärjestelmä. Vaikka se vaatisi joitakin järjestelyjä kiinteistöissä, kulut olisivat luultavasti järkevällä tasolla suhteessa saataviin hyötyihin.
Kaikki keskustan tyhjät talot eivät ole kaupungin. Jorma Wiitakorven mukaan porvoolaiset ihmettelevät myös ns. Hellbergin ja Brunbergin tonttien ränsistyneitä taloja ja niiden suojelupäätöksiä.
– Miksi Porvoon virkamiehet ja poliitikot eivät tee mitään näiden tonttien osalla, kysytään jatkuvasti ? Nämä suojelupäätökset tulee purkaa mahdollisimman nopeasti, jotta tonteille voidaan rakentaa taloudellisesti järkeviä kokonaisuuksia porvoolaisten käyttöön.
