Julkaistu Hunters ry:n kausijulkaisussa joulukuussa 2021
Ensimmäisen Hunters puheenjohtajan terveiset
Olimme uudessa tilanteessa, kun Porvoossa 1996 lopulla päätettiin yhdistää Smilen, ToBKn, PHTn ja PHT Frendien jääkiekkotoiminnot yhteen uuteen seuraan vuoden 1997 alussa. Päätös oli seuroissa ymmärrettävissä, mutta sen jälkeen vasta alkoi todellinen työ, kun jokaisella seuralla oli ollut oma toimintakulttuurinsa, joka tietysti oli hieman ”parempi” kuin toisen seuran. Tällöin oli suuri tarve löytää uutta perustettavaa seuraa johtamaan joku, joka ei leimautunut selkeästi yhdenkään seuran omaksi henkilöksi. Omaan jääkiekkotaustaani kuului Smilen junioreissa pelaaminen ja toiminta poikani joukkueenjohtajana ToBKn junioreissa. Lisäksi olin ollut aktiivisesti mukana Jääkiekkoliiton klubitoiminnassa työtehtävieni kautta. Ja näin valinta uuden seuran puheenjohtajaksi kohdistui minuun.
Lisähaasteina meillä oli tuolloin myös jäähallia käyttäneiden seurojen varsin huono yhteistyö ja pula katetusta jääajasta Porvoossa. Ehkä suurin ongelma oli jääkiekkoilijoiden ja taitoluistelijoiden vastakkainasettelu. Meidän tuli löytää mahdollisimman nopeasti yhteinen toimintakulttuuri uuden seuran sisällä ja jäähallin muiden käyttäjien kanssa sekä pohtia, miten saisimme katettua hallin vieressä oleva tekojäärata.
Yllä olevat haasteet päätavoitteena käynnistimme toimintaamme, jonka seurauksen vuoden 1999 alussa saimme käyttöömme katetun nuorisohallin, junnujen mielestä ”pakastehallin”, mutta joka tapauksessa katetun tilan, jossa ei vesisade tai paukkupakkanen haitannut. Tämä projekti toteutettiin kaupungin, Huntersin, PTL:n, muiden jääurheiluseurojen sekä sponsorien yhteistyönä.
Olimme halliprojektin aikana lisäksi kehittäneet Huntersin ja PTL:n yhteistyötä. Itsekin toimin mm. PTL:n hallituksen varapuheenjohtaja. Perustamamme Jääurheilun Tuki ry oli vastuullinen yhdessä kaupungin kanssa uudesta hallista ja hoiti myös jäähallin kioskia. Olin tuolloin mukana Jääkiekkoliiton Uudenmaan alueen toiminnassa ja sain useamman kerran vastata kysymykseen, miten saitte tuon uuden hallin noin nopeasti aikaan ja kuinka on mahdollista hyvä yhteistyö taitoluistelijoiden kanssa?
Me saimme alussa toimintaamme mukaan uusia osaavia henkilöitä, jotka omalla panoksellaan toivat uutta ajattelua porvoolaiseen jääkiekkoon. Jääkiekon maailman mestari Nikolai Putsckov toimi edustusjoukkueen valmentajana ja loi omalla auktoriteetillaan ”tekemisen meiningin”. Ensimmäiseksi junioripäälliköksi tuli Samu Kuitunen (nykyisin Classicin päävalmentaja), jonka kanssa laadimme Huntersiin ns. tikapuumallin junioritoiminnan kehittämiseen. Samoin suunnittelimme Samun kanssa koulutusjärjestelmää, jonka myötä saisimme lisättyä joukkueisiin porvoolaista valmennusosaamista. Samun jälkeen junioripäälliköksi tuli Timo Pohjanpelto, joka on edelleenkin aktiivisesti mukana Huntersin toiminnassa. Voin ilokseni todeta, että tuolloin meillä oli myös naisten ja tyttöjen joukkueet. Jutta Berg valittiin silloin ensimmäisenä naisena kautta aikojen Jääkiekkoliiton Uudenmaan alueen hallitukseen. Meillä oli vahvaa tasa-arvoa jo silloin. Kaiken toiminnan perustana olivat eri joukkueiden aktiiviset vapaaehtoiset ihmiset.
Noihin vuosiin kuuluivat myös lätkän MM-valmentaja Curt Lindströmin ja maajoukkuevalmentaja Hannu Aravirran Porvoon vierailut, joiden myötä saimme hieman lisää positiivista energiaa omaan toimintaamme.
Olen usein todennut, ettei kukaan saa yksin mitään todellista aikaan, mutta hyvällä jengillä on mahdollista saada toteutettua lähes mitä tahansa. Olen edelleen kiitollinen hyvästä yhteistyöstä Huntersin hallituksessa. Opin paljon niiltä ihmisiltä, joiden kanssa sain silloin toimia. Tärkeä osa onnistumista olivat ns. Huntersin pelisäännöt, jotka loimme hallituksen ja joukkueenjohtajien yhteistyönä. Samoin silloisen PTL:n puheenjohtaja Tuula Kallion kanssa meillä syntyi varsin nopeasti yhteinen tahtotila, kuinka keskinäistä yhteistyötä tulee kehittää paikallisen jääurheilun näkökulmasta.
Kaupungin sivistystoimen ja erityisesti liikuntatoimen panoksella oli iso merkitys edellisen halliprojektin onnistumisessa. Itselleni on tullut usein myöhemmin mieleen kysymys, miksi emme kykenisi jatkossakin vastaavaan nopeaan toimintaan. Meillä on jäähalli tullut käyttöikänsä päähän ja se on ollut jo muutamia kertoja käyttökiellossa. Jääkiekko on Suomen suosituin urheilulaji ja muutkin jääurheilulajit mm. muodostelmaluistelu keräävät Porvoossa laajoja joukkoja sekä kilpailu- että harrastusmielessä. Tässä on nyt kaupungin päättäjillä seuraava tärkeä näytönpaikka yhdessä seurojen kanssa. Uuden hallin valmistumien ei voi odottaa seuraavaa viittä vuotta.
Hunters Edustus, joka on Porvoon jääkiekon ”lippulaiva” ja Hunters juniorit ovat tällä hetkellä kaksi erillistä yhdistystä, mutta näiden hyvällä ja toimivalla yhteistyöllä onnistumme viemään porvoolaista jääkiekkoa eteenpäin, kunhan saamme halliolosuhteet kuntoon.
Hallilla tavataan ja viihdytään hyvän porvoolaisen jääkiekon parissa
Jorma Wiitakorpi
